Mitä tehdä kun raha ei ole ratkaisu?

Ollaksesi kunnon kansalainen sinulla tulee olla työpaikka. Kunnon työpaikkaa on kuitenkin yhä vaikeampi löytää valmiina. Kunnon yliopistotutkinto ei automaattisesti takaa kunnon työpaikkaa. Kunnon akateemisen koulutuksen saanut ei halua ryhtyä koulutustaan vastaamattomaan työhön.

Jos sinulla on korkeakoulututkinto, sinun pitäisi osata etsiä ja soveltaa tietoa. Käyttää tietojasi ja taitojasi älykkäästi ja tilanteen vaatimalla tavalla. Valmistumisen jälkeen ei enää olla massaluennolla. Sinulla on nyt oma case ja tehtäväsi on ratkaista se.

PASKADUUNISTA ITSE SUUNNITELTUUN TYÖPAIKKAAN

Jokainen työ voi olla kunnon työ, jos tekijän asenne on oikea. Hyvässä porukassa ja hyvässä ilmapiirissä hoituu työ kuin työ. Palkkatyön tarkoitus on tehdä määrättyä työtä ja saada siitä rahaa. Palkkatyötä tehdään rahan takia. Onko se paskaduunia?
 
Paskaduunit ovat siellä, missä paskajohtajat latistavat työntekijöitä ja tulevat luoneeksi työelämän pikku-Frankensteineja, jotka pursuavat pahaa oloaan ja merkityksettömyyden tunteitaan myös työpaikan ulkopuolella. Kaikista paskimmista paskaduuneista maksetaan tyypillisesti kaikkein korkeimmat palkat. Tästä huolimatta näissä työpaikoissa todellinen, elämän ylikulumisen huomioiva tuntipalkka voi silti jäädä alle keskimääräisen palkkatason. Tällainen työ on ihan oma valinta.

Yrittäjät ottavat oikeudet ja vastuut omiin käsiinsä ja tekevät niillä kuka mitäkin. Yrittäjyys on suurimmalle osalle ihmisistä ainoa tapa tehdä työhön ja ansaintaan liittyvät päätökset suhteellisen vapaasti. Yrittäjämäisesti työhönsä suhtautuvat luovat itse oman työpaikkansa, jopa ollessaan työnantajan palveluksessa. Siksi yrittäjämäisiä työntekijöitä tarvitaan jatkossa lisää.
 
Miten joku muu osaisi luoda juuri sinulle sopivan työpaikan, joka vastaa sinun arvojasi ja toiveitasi työn joustavuuden, työajan, palkan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta?
 
Yhteiskunnan, talouden, hallituksen tai ay-liikkeen tai minkään muunkaan tehtävä ei ole antaa meille merkityksellistä työtä voidaksemme selviytyä ja nauttia elämästämme. Tarvitsemme hieman toisenlaista näkökulmaa työllisyyteen ja työntekoon. Sellaista näkökulmaa, joka avaa meille paljon nykyistä laajemmat mahdollisuudet ansiotuloihin, taloudelliseen turvaan ja tarpeidemme tyydyttämiseen.
 
Työ on tärkeä osa elämää, mutta sen ei tarvitse enää olla kaiken keskipiste ja suurin ajan ja energian ryöstäjä. 

Kulutuspäätökset ovat osa ratkaisua

Kaikki kallistuu koko ajan!
Euron jälkeen hinnat ovat nousseet jatkuvasti!
Tämä kahvi maksaa 20 mummonmarkkaa!

 
Inflaatio on termi, jolla kuvataan hintojen yleistä nousua. Poliitikot haluavat talouskasvua ja samalla inflaatiota, ettemme vaan joutuisi alenevien hintojen kierteeseen. Sehän olisi ihan kauheaa, jos esim. hieno uusi televisio kaikilla uusilla herkuilla maksaisi tänään vähemmän kuin pari vuotta sitten tarjouksessa ollut toosa, joka ei vielä edes ollut HD. No, näin on käynyt, eikä kansa ole sen takia lopettanut kuluttamistaan eikä talous ole sen takia romahtanut.
 
Mutta mihin me suomalaiset kulutamme hiellä ansaittuja rahojamme? Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, asumisen menot ovat nousseet viimeisen 40 vuoden aikana selkeimmin. Ja toisin kuin yleensä luullaan, ruokaan menevä osuus kaikesta kulutuksesta on koko ajan pienentynyt. Vielä 70-luvulla suomalaiset käyttivät lähes 30 prosenttia kaikesta kulutukseen menevästä rahastaan elintarvikkeisiin. Tuo osuus on tippunut alle 20 prosentin jo 90-luvun puolivälin jälkeen ja on nyt 17-18 prosenttia.

Kuljetus ja tietoliikenne on kehittynyt melko tasaisesti ja laskenut hieman viime vuosina. Virkistykseen, kulttuuriin ja koulutukseen kulutetun rahan osuus on kasvanut hienoisesti viimeisen 40 vuoden aikana, kun taas sisustus ja kodinhoito on hieman pienentynyt vuosikymmenten takaisesta. Tasaisin kasvu on ollut terveysmenoissa, jotka vievät nykyään viisi prosenttia kaikista kulutusmenoista.
 
Mikäli tulevaisuudessa elämisen kustannukset nousevat ja samalla ansiotaso laskee, meidän on hyvä varautua uuteen normaaliin, jossa voimme elää paremmin vähemmällä. Se ei tarkoita lainarahan, velan ja pikavippien kanssa säätämistä. Se tarkoittaa fiksuja kulutuspäätöksiä, joissa hankitaan terveyttä edistävää ruokaa ja satsataan terveyteen ennen kuin pitää satsata sairauksien hoitoon. Fiksut ja kestävät hankinnat, tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja yhteiskäyttö tulevat ulottumaan myös kestäviin vaatteisiin, autoihin, energiatehokkaaseen asumiseen ja oikeastaan ihan kaikkeen.
 
Ihminen on sopeutuvainen ja nyt meidän pitää alkaa uudestaan opetella taloudellisesti tehokasta elämäntapaa; hankkia niitä taitoja ja keinoja, joiden avulla voimme selvitä melkein mistä tahansa taloustilanteesta.

Rahan kerääminen ei ole ratkaisu

Rahapolitiikka, EKP, euribor... 

Jos silmiisi tulee lasittunut katse ja ajatukset alkavat harhailla, se on ihan ok. Rahajärjestelmämme on hieman mystinen. Mutta selviät näistä asioista paremmin, jos tiedät ja ymmärrät pari juttua. Ne ovat tärkeitä.
 
Ensinnäkin, raha ei synny Euroopan keskuspankissa eikä Suomen Pankissa. Tavalliset pankit luovat uutta rahaa myöntämällä lainoja rahasta, jota niillä ei suurimmaksi osaksi ole. Pankeilla pitää olla esimerkiksi tallettajiltaan lainattua rahaa ainoastaan murto-osa siitä, mitä ne voivat lainata ulos lainanottajilleen. Loppu on sen varassa, että talous kasvaa ja mahdollistaa sen, että lainanottajat voivat maksaa lainansa takaisin. Korkoineen.
 
Toisekseen, mikään ei takaa rahan arvoa. Aiemmin esimerkiksi USA:n dollari oli sidottu fyysisen kullan arvoon eli tietyllä rahamäärällä sai aina tietyn määrän kultaa. Tämä kytkös katkaistiin vuonna 1971. Euro ei ole koskaan ollutkaan sidottuna mihinkään muuhun kuin EKP:n ja Euroalueen valtioiden uskottavuuteen. Euro ja dollari ovat molemmat ns. fiat-rahaa, joka tarkoittaa, että se on arvokasta koska joku sanoo niin ja ihmiset uskovat niin. Kaikki on hyvin niin kauan, kuin ihmiset uskovat, että nykyiset rahat ja valuutat ovat jonkun arvoisia.
 
Näiden rahajärjestelmän ominaisuuksien ja haavoittuvaisuuksien takia on itse asiassa melko riskialtista pitää omaa taloudellista hyvinvointiaan pelkästään rahan varassa. Jos uskomme, että raha on sama asia kuin varallisuus tai taloudellinen turvallisuus tai menestys, olemme täysin näiden taloudellisten ja rahamääräisten voimien armoilla.

Satsaa oman osaamisesi kehittämiseen ja arvonluomiseen

Elämässä on paljon muitakin vaihdon välineitä kuin perinteinen raha, joiden avulla voit varmistaa ja kasvattaa taloudellista hyvinvointiasi. Yksi tärkeimmistä asioista, mitä pitää ymmärtää, on se, että nykyinen kulutuskulttuurimme on kestämätön. Voimme hyvin lakata olettamasta, että meidän pitää ostaa tiemme läpi elämän tekemällä muiden määräämiä töitä. Sen sijaan voimme satsata enemmän uusien taitojen ja työtapojen opetteluun, jonka avulla meille syntyy jotain aidosti arvokasta pääomaa. Tätä osaamispääomaa käyttämällä sillä tavoin, että se luo arvoa muille ihmisille ja yhteiskunnalle, voit ratkaista oman taloudellisen hyvinvoinnin casesi.